Blääh.

Täytyy kai sitä nyt vielä tännekin avautua. Elämä täällä alkaa sujua ranskalaisen normaalisti eli kaikesta tarvii valittaa. Tänään erityisesti, sillä oli niin kettumaisen tylsä päivä töissä että vähemmästäkin tekee mieli murjottaa.

Alotin aamulla 7.30 ja yhteen mennessä en ollu oikeestaan päässy tekemään mitään. Niillä oli siellä kouluttajapula, joten vietin aamupäivän yhen tytön mukana, mutta koska se ei ollu kouluttaja en saanu koskea mihinkään nappuloihin tai tehä mitään muutakaan kuin vain ja ainoastaan seurata sivusta. Että oliko tylsää! Ja vielä ärsyttävämmän siitä teki se, että muut koulutettavat sai sentään tehä jotain!

No, yhen aikaan sain sitten kouluttajan ja ehin ryhmitellä (grouper) ihmisiä it's a small worldin laivoihin ehkä kymmenisen minuuttia kun tuli hälytys teknisestä viasta. Tai mulla ei edes kerrottu heti, miks uusia guesteja (joo, täällä ei oo asiakkaista vaan vieraita, tosin maksavia sellaisia) ei lähetetä kierrokselle. Oli sitten mukava vastailla kysymyksiin, että mitä tapahtuu :( Huoltohenkilökunta (maintenance) tai mikä ikinä onkaan, tuli paikalle ja tilannetta setvittiin jonkin aikaa. Sitten olikin saatu aikaan jo niin komee ruuhka, että huh huh. Castmemberit juoksenteli ympäriinsä. Ja mä olin ihan pihalla, mitä saan tehä tai mitä pitää tehä tai sit en vaan ymmärtäny niinden kälätystä. Kyllä tuli ikävä sitä proffien puhetta. Täällä kun ääntäminen on mitä sattuu ja kieliopista ei luonnollisesti juuri tietoakaan.

Kellekään ei varmaan jääny epäselväks, että päivän teema oli turhautuminen. Purkaisin sitä lähtemällä lenkille, mutta se on tuhoon tuomittu ajatus, sillä hellettä sen kun piisaa taas. Onneks mulla on seuraavaks pari vapaapäivää. Voin sitten herätä ihan rauhassa aamukuudelta ja lähteä lenkille.